Vilhelmiina Kylmä Ajatuksen sietämätön vapaus

Arvoisa pääministeri

Avoin kirje Juha Sipilälle

 

 

Arvoisa pääministeri

Suomen nuorten tilanne on poikkeuksellisen vakava. Siksi koen velvollisuudekseni ottaa myös uusia viestintätapoja käyttöön ja lähestyä Teitä suoraan.

Kiitos Uudelle Suomelle tästä mahdollisuudesta.

Suomen lapsiköyhyys on pitkään ollut Euroopan alhaisinta, mutta näin ei jatku kauaa. Missään muussa Euroopan maassa eivät väestön mielenterveysongelmat kasva yhtä nopeasti kuin Suomessa. Köyhien perheiden keinot sopeutua yllättäviin taloudellisiin ja elämäntilanteiden muutoksiin ovat selvästi varakkaiden perheiden keinoja suppeammat.

Raha ei tuo onnea, mutta rahattomuus kiristää nopeasti pinnaa ja mieli on rauhaton. Aloitan perheiden tilanteesta, mutta muuten keskityn nuorisotyön tarpeellisuuteen talouden karun kuvan muuttamiseksi ja uudistamiseksi.

Huonojen uutisten tulva on kiihtynyt kesän aikana. Tuhansia nuoria on liikkeellä, aloittamassa koulutusta, rakentamassa tulevaisuutta. Sadat nuoret kuitenkin pakenevat neljän seinän sisälle synkkiä kuvia, joita maalaatte tulevaisuudesta. Perheiden tiukassa taloustilanteessa liikkumavaraa on usein äärettömän vähän. Ulkomaisille perintätoimistoille liikkuvat usean perheen viimeiset rahat. Se on syy siihen, että perheen pienimmille ei aina riitä aineellista, henkistä ja sosiaalista tukea koulu-uran ensiaskelille.

Perheen tukiverkko voi olla aivan liian heikko puuttumaan ulkopuolisuuden syihin saati innostamaan ja kannustamaan lasta kehityksessään. Suomeen odotetaan ensi vuonna syntyvän 60 000 uutta vauvaa. Se on ainutkertainen mahdollisuus yhteiskunnallemme!

Meidän on pystyttävä löytämään inhimillisyyttä itsestämme tukalasta taloustilanteesta huolimatta, ja annettava näiden lasten kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Järjestelmämme tarvitsee inhimillisiä resursseja tekemään työtä, hoitamaan ihmisiä ja taloutta, uudistamaan, ja uusintamaan yhteiskuntaa perustamalla uusia perheitä. Lasten on voitava tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Suomi on perinteisesti kantanut vastuunsa synnytyssairaaloissa, neuvoloissa, perhetyössä, päivähoidossa ja peruskoulussa. Hallituksen on oltava jatkuvassa toimintavalmiudessa ja aktiivinen saattaakseen lapset perhetaustaan katsomatta onnelliseen ja vastuuntuntoiseen nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Jos tunnette, että haluatte tehdä tässä asiassa itse enemmän, ottakaa yhteyttä esimerkiksi valtiovarainministeriöön sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Monet meistä ovat jo toimineetkin – kiitos siitä.

 

Arvoisa pääministeri

Suomen valtio on hukannut melkein 50 000 nuorta työelämän ulkopuolelle. Se tarkoittaa yli miljardi (1 000 000 000) euroa saamatta jääneitä palkkatuloja ja miljoonia euroja kertymättömiä veroja vuodessa, joka vuosi. Välttämättömiä tulonsiirtoja joudutaan maksamaan yli 400 miljoonaa euroa. Näin emme voi jatkaa. Nuorten usko tulevaisuuteen loppuu. Myös rahat loppuvat. Nyt on korkea aika miettiä missä mennään, sillä emme pääse pakoon tosiasioita.

Etsivä nuorisotyö on kasvanut viimeiset vuodet ja tulokset ovat olleet hyviä. Tuhansia nuoria on autettu yhteiskunnan kyytiin mukaan. Nyt haluatte tehdä sarjan kivuliaita päätöksiä ymmärtämättä, että samalla syötte tulevan kasvun eväät ja mahdollisuuden saattaa yhteiskuntamme rahoitus kestävälle pohjalle.

Ette ymmärrä, että voidakseen korjata satoa, pitää osata kylvää. Kaikki vastuulliset suomalaiset kuitenkin tietävät, että sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin korjaaminen jälkikäteen. Ulkopuolisuus on usein työttömyyden syy, ja etsivä nuorisotyö on löytänyt – nuorten syyttelyn sijaan – uudistamisen ja kannustamisen hengen. Meidän on saatava mahdollisimman monelle nuorelle töitä, jotta he pääsevät rakentamaan yhteiskuntaamme.

On panostettava ihmisiin, koska muutos tarvitsee myös tekijänsä. On purettava merkittävästi köyhyysloukkuja, kallista asumista ja varhaiskasvatuksen sekä peruskoulun eriarvoistavia piilorakenteita, kuten syrjimistä ja kiusaamista. Näin saamme tulevaisuudenuskon ja innostuksen taas nousemaan. Yhdessä nämä toimenpiteet nostavat nuoret mukaan koulutukseen ja työelämään. Haluan kantaa vastuuni ja tehdä voitavani suunnan kääntämiseksi. Vielä ei ole liian myöhäistä!

Emme voi siirtää laskua tämän päivän pahoinvoinnista tuleville sukupolville. Nuorissa on luovuutta, kykyä uudistua ja halua tehdä työtä. Oman kokemukseni mukaan nuoret haluavat ensisijaisesti tavallisen elämän, työn ja perheen. Myönnän, että olen valvonut pohtiessani nuorten tilanteita. Lapsuudesta asti syrjityksi joutuneita, ilman puhtaita vaatteita, ilman turvaa ja hoivaa, vielä koulussakin silmätikkuna ja kiusattuna kärsineitä. Tai liian varhain äideiksi tai isiksi tulleita. Päihteiden, masennuksen ja työttömyyden nujertamia.

Tämä olisi voitu perhetyöllä, varhaiskasvatuksella, peruskoulussa ja nuorisotyön avulla ehkäistä. Nämä ovat yhteiskuntasopimusasioita. Valtio takaa perustarpeet ja turvallisuuden, yksilö maksaa takaisin tekemällä työtä. Haluan korostaa, että nuorisotyön yksityiskohdat eivät ole minulle arvovaltakysymys, mutta nuorten tulevaisuudesta emme voi tinkiä.

Voidakseen korjata satoa, pitää osata kylvää.

 

Pirita Vilhelmiina Kylmä

KM

Kokkola

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos et pane pahaksesi olen itse huomannut erään epä kohdan, kun nuori täyttää 16-18 sen jälkeen on hyvin vähän jos ollenkaan kunnan tarjoamia ilmaisia palveluja kuten nuorisotiloja ja työpajoja. Eniten motkotusta kuitenkin maksuttoman ja edullisen liikunnan tarjoaminen ja liikuntaharrastus mahdollisuuksien vähyys. Motkotusta saa myös kaikkien nuorisopalvelujen keskittäminen kaupungessa keskusta alueelle jolloin lähiössä tai reunakaupungilla asuvat jäävät pitkien matkojen takia vaille lähipalvelua. Itse käyttäisin suomessa vähintää unescon määrittelyä nuoresta eli nuori on 15-25 vuotias joka ei ole vakituisessa työuhteessa tai perustanut perhettä tai suomen 2013 annettua nuorisolain määritelmää 13-30 vuotias. Kaupalliseti nuori on 7-12 vuotias ja teini 13-15 vuotias. Lisäksi 96-99 syntyneiden nuorten arvostus ja mahdollisuudet tulisi hyväksyä nykyisen vähättelyn arvostamattomuuden sijaan sekä liittää ryhmä joko edelliseen y-polveen (1980-1995) tai meneillään olevaan z-polveen (2000-).

Ja tämä perustuu ihan omaan kokemukseen ja lukemaani tietoon.

Toimituksen poiminnat